maanantai 16. elokuuta 2010


Hmm. Kyllä tää ei oo mikään yhtälö: lonti, tietokone ja kamera!! Mä en jaksa keskittyä tarpeeksi tohon vermeitten asetteluun ja kuva näpätään just heti eikä huomenna. Joten nää mun kuvatukset voi olla aikas mystisiä..Armas Nipsu makaili sohvalla ja heitin huivin tohon, joten myös koiruus komistaa kuvaa. :D Huivihan on siis Salomonin silmukoita ja tulee nopsaan tehtyä. Tietty, jos on muutakin säädettävää, nin aikaa voip mennä pitkäänkin.
Tällä eukolla viikendi meni joutuisasti, Raahen Serkku oli käymässä penskoineen, joten hulinaa riitti. Ja penteleen penskat kyllä muisti kokeilla äippien hermoja. Vinguti vinguti tuosta asiasta ja tää ei meen näin ja toi teki tota... Mä olen joskus Prismankin kassalla kyselly, että oiskos niillä olemassa äänenvaimentimia lapsille.. ei kuulemma ole. :D Mutta, on tässä se kääntöpuolikin, eihän lapsi oo ihan terve, jos se vaan mössöttää sohvan nurkassa. Paitti, jos se pentu pelaa Nindentoa tai lukee. Mun mutsi sanookin, että ihan normaalia, ku muksut hilluu ja huutaa, sulje vaan korvasi ylimääräiseltä mölinältä. Jotkut sen on oppinna, toiset ei.. *lue: ei oo oppinna sulkemaan korviaan*
Kaitten tässä on mentävä täydentämään masuaan, sillä sieltä alkaa kuuluumaan outoa murinaa!!?? Aurinkoa päiväänne!

1 kommentti:

  1. Tulipa kaunis huivi.En ole aikaisemmin kuullut Salomonin silmukoista.
    Edelliseen postaukseen kommentoin,että harmi kun koulupäivät ovat epätasaisia,mutta kait ne opettajat yrittävät tehdä niistä siedettäviä kaikkien taitojensa ja resurssien puitteissa.Surku,kun kouluja laitetaan suljetuiksi ja lapsia kuljetetaan isoihin kouluihin ja luokkiin.Mutta muistan oman kansakoululuokkani,meitä taisi olla lähemmäs 40 oppilasta luokassa ja pitkiäkin päiviä käytiin koulua.Ja koulu alkoi jo kahdeksalta.

    Välillä varmaan joka lapsiperheessä ottaa tiukille lasten kanssa,näin myös meillä silloin kun lapset olivat pieniä.Jaksamista kuiteskii sulle.

    Aurinkoista elokuun jatkoa sinne teille.

    VastaaPoista