... ja massu täynnä.. tulin siihen tulokseen, että mä teen ennemmin hummerisopan, ku laitan ranskalaisia ja nakkeja, ei oo ollu ikuna mun bravuuri. Siksi kait meillä ranskiksia syyvään kotioloissa ehken hätäseen kerran vuodessa. :))
Ulkona kamala mätke ja pauke. Pikku-ukkelit piti käyttää ennen kuutta pitkällä lenkillä, sillä eihän niitä voi nyt tonne ulos viijä. Ei ne pelkää, mutta välillä saavat jonkinlaisen haukunkaikenpystyyn-idean, raavaavat eteiseen ja räksyttäävät ihan tunteella. Onneksi on ymmärtäväisiä naapureita.
Mulla oli kaks lasta. Ja välillä niitä on ollu neljäkin. Siis vaihtelevalla menestyksellä omia ja pari ystävän mukulaa. Käyvät syömässä, takomassa jottain peliä ja häviävät ku pieru saharaan. :D Ilimeisesti ulkona raketteja kattomassa tai jonkin kaverin luona. Ja kuinka tässä talossa onkaan unirytmi sekaisin, meikäläistä myöten. Ja tätä jatkuu vielä reilun viikon ja sitten ku koulut alkaa, on helvetin kiukkusta porukkaa, ku ei tuu illalla uni ja aamulla pitäs jaksaa nousta. Enivei, nautin silti kaksin käsin tästä joutilaisuuden ihanuudesta.
Ihanata räiskettä koko kansalle. :D