keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Mitäkätäettäkös nyt?? Täällä on:

Vietetty hauska viikonloppu Raahen serkun kans.
Otettu viintä ( hiukka liikaa!!) kera saunomisen ja hyvän ruuan.
Käyty pitämässä hauskoja kynttiläbileitä.
Neulottu Revontulihuivi valmiiksi. ( kuvaa saatte joku joulu tai juhannus) ;)
Opetettu Ystävälle neulomista. Hienosti meni. :D
Otettu yhteen Pentuisen kanssa.
Kynitty hiukset lyhyeksi. ( en ole vielä sopeutunut, onneksi on pipot keksitty)
Puhuttu tunteja Siskon kanssa, joka on ollut kippeenä.
Juoksenneltu mettässä koiruuksien kans. ( lue: töpötelty)
Ostettu Teinixille kangasta.
Keitetty kahvia Muksujen Setälle.
Ja huomenna on tukka putkella päivä. :DD Tai siis se vähäinen letti heiluu takakenossa, kun on monta asiaa tehtävänä.
Syksyntuoksuista loppuviikkoa kaikille täällä kurkkijoille. :))

tiistai 21. syyskuuta 2010

Tälle aamulle, kun istuin kuistilla katselemassa sumuista maisemaa, iski pitkästä aikaa ikävä. Ikävä ihmistä, joka halaisi aamulla, antaisi suukon ja toivottaisi hyvää päivää. Oli ikävä rakkautta. Kyllähän mä tiijän, että musta välitetään, tykätään, rakastetaankin, mutta ne joilla on se ihana, rakas mies, tietävät varmaan, mitä mä tällä ajatuksellani haen. Ja kaikella tällä on myös se toinenkin puoli. En mä vihaa tai inhoa olla kolmistaan Typyjen kanssa, päinvastoin. Joskus vaan iskee sellainen kaiken nielevä haikeus. Tuo haikeus on joskus aamullakin, kun olet nähnyt unta jostain vallan suloisesta. Ensimmäiset minuutit istuu vaan sängyn laidalla ja koettaa saada päänsä selville siitä autuullisen onnellisesta olosta, mikä on tullut unen näkemisestä.
Ihan kuin rakkaat karvaotukset olisivat vaistonneet mielialani, kumpikin tunkivat syliin, ihan lähelle. Kyllä mua rakastetaan. <3

maanantai 20. syyskuuta 2010



Tälläistä kukkaloistoa odotellessa.. Kävin juuri kattomassa sääennusteen. Loppuviikosta alkaa olla jo hemmetin kylmää. Joutuukohan kalsarit kaivelemaan esiin? Eipä silti, olen kyllä koittanna imeä sisääni tätä syksyn väriloistoa, mikä ympärillä on. Olkkarin ikkunasta kun katselee, niin ihanan keltaiselta näyttää tuo takamaasto. :)) Teinix ja Pentuinen kattoo ymmyrkäisinä, kun mä automatkoilla huutelen, että kattokaa, ihanan värinen pihlaja, tai kato, kui upee haapa! Ne ei ihan taija pysyä mukana tässä värien ihastelussa, mutta joskos niille jäis mieleen sekin, että syksykin on hienoa aikaa, vaikka talvi onkin jo nurkan takana.
Kynttiläillalliset kukoistaa. Ihmiset ovat pimeiden tullessa innostuneet uusista somisteista ja kynttilöistä, joten tämä eukko ravaa siis ympäri kaupunkia. Ja voi kuinka hauskaa meillä on ollut, sekä vieraiden, että emäntien kanssa. Kiitos heille kaikille, sillä noista ihanista nauruntäyteisistä illoista saa itsekin uutta virtaa tähän syksyiseen ilmaan. :))
.. ja entäpäs neulomisrintamalle.... No joo... pari huivia tuossa on teon alla, sekä muutama idea päässä.. Siis vielä päässä. En taida uskaltaa aloittaa mitään uutta, ennenkuin joku entinen alkaisi olla valamis!! Tänään tosin jäi Prismasta muutama uusi lankakerä mun kärryihin. Ne langat suorastaan huusi: Osta meidät! Huoh. Eli tällästä täällä, Kainuun takamettissä. ;))

sunnuntai 12. syyskuuta 2010


Tässä on mun äepän ottama kuva. Se on jossain pellon laijalla oleva vanha kaivo ja kannen päälle rouva on laittanna maksaruohoa kasvamaan.. ja näkkyypäs tuossa jokunen kivikin kasvavan. Mamma innostui vallan paljon valokuvaamisesta, kun ostimme hänelle vuosi sitten digikameran. Ja hyviä otoksia hän on saanut aikaiseksikin. Osaa varmaan käyttää kameraansa paremmin, kuin allekirjoittanut. :)
Lapset oli viikendin isällään ja mulla oli sitten eilen ystäväpäivä!! Mies Jämsästä soitti, että oletkos kotona, hän kävis pikamutkan. Olinhan minä, mutta ei maitoa eikä kahvileipää. Eikun Ropponen tulille ja kauppaan. Kun hän lähti, kävin Keskustan Ystin kanssa Pekka Heikkisellä kahaveella ja hetkinen kerettiin käyvä hänenkin kotonaan rupattelemassa. Ei olla nähty ku viimeksi... kevättalvella??!! Pääsin kotio, naamakirjan pariin, tuli viesti Entiseltä Naapurin tätsyltä, että olenkos kotona. Täällähän minä. Parannettiin tovi maalimaa ja kun hän läksi, minä tomerana naamakirjaan. Siellä Ysti maalta viskas viestii, että tulehan iltakahville. Mikäs minä kieltäytymään. :DD Hipsin kottiin ennen ysiä ja olin hyvin tyytyväinen. Mitä maalima olis iliman Ystäviä?
Linjaus on jatkunna tälle päivälle, tosin vaan parin Ystin muodossa. Ja Teinix ja Pentuinenkin tulivat kottiin, vanhemmalla oli tukkamaalia, mitä piti laittaa myös Pentuiselle muutaman raidan muodossa. Onneksi Teinixillä ei toi musta ole ottanna valtaa hiusväreissä. Ihan normiväreissä mennään. Pentuinen ilmoitti, että kun hän saa värjätä hiuksensa, niistä tuloo violetit. Sitä päivää odotellessa!
Ihanata viikon alkua kaikille!

torstai 9. syyskuuta 2010

Onpas ollut pirunmoinen viikko. Sunnuntaina roijasin itteni Kaks:n päivystykseen ja setä lääkärsetä tuumas, että lykätäänpäs kanyyli kätteen ja biootteja suoneen. Siinäpäs se aika on vilahtanna, ku on huidellu kolomesti päivässä hakemassa lääkkeitä. Onneksi pääsin tänään syömään vaan pillereitä. Ja syy tähän kaikkeen on lontin räpylä, missä tunto puuttuu osin ja sehän tuppaa aiheuttamaan jonkinasteisia ongelmia -aina silloin tällöin. Blogin päivityskin jäi, sillä kirjoittaminen ei luonnistanna oikein millään, eikä virkkaaminen, eikä neulominen, eikä eikä juurikaan mikään. Jalaka on vielä mitoiltaan ku metrinen halako, mutta kyllä se tästä. :))
Huomenna vielä näen rakasta Tätin Mussukkaa, kun Sisko poikkeaa tässä pikamutkan, ennenkuin jatkaavat matkaansa Tampereelle. Viime viikko meni siis ihan hurinalla, kun nautittiin yhdessä olosta ja Mussukan kans touhuilusta. Ihana pikku äijä!! Ja eihän sitä tullu juurikaan nukuttua, kun piti yöt jutella ja nauraa ja Mussukka heräs aamulla seiskalta.
Nyt tämä lähtee vaakatasoon ja on onnellinen, ku ei tarvii aamulla lähtee huristeleen, saa vaan loikoo sängyssä!!
Auringonhippusia päiväänne!