lauantai 27. marraskuuta 2010





Kirpeätä pakkaspäivää täältä Kainuusta!! Joku tiesi kertoa, että tälläinen keli jatkuu Jouluun asti... Toisaalta, jos aurinko näyttäytyy päivittäin, niin kyllä mä kestän tän viiman ja pakkasen! Ja latoo vaatteita tarpeeksi päällensä, ku joutuu kartanolle. Tämä kunnon toppavaatteisiin pukeutuminen sitten ei koske Teinixiä ja Teinixin kavereita. Noh, omathan noi ovat kintut, mitkä palelluttaa, kyllä se neiti oppii, ku tähän ikään pääsee. :D
Kuvassa oleva vaaleanpunaisen ja ruskean sävyinen huivi päätyi Siskolleni 30-lvuotis lahjaksi. Tykkäsi ja kertoi huivin olevan lämmin. Tekniikka on Salomonin silmukoita ja lanka ihan villaa. Langan merkkiä en muista, mutta ostettu Raahen lankaliikkeestä.
Katotaan, saankos seuraavan kuvan tähän alle vai mihin se päätyy...



Kappas vaan, mä onnistuin saamaan sen oikeeseen paikkaan. :)) Tämä huivi eksyi Kaimalleni, joka ihastui siihen vallan ja halusi toisenkin, mutta erivärisenä. Lanka on Novitan puroa ja sävyltään Luumupuu.


Tässä toinen versio, sävynä oli tällä kertaa Kaarna. Itsellekkin olis lanka tuollaiseen huiviin, punaista olisi lanka, muttakun mä olen päättännä, että immeiset saa tältä jottain itsetehtyäkin Joululahjaksi, niin ei vielä ehdi.
Keskiviikkona oli sukkien luovutus Tk:lle ja olihan siellä toimittajakin paikalla. Vähän jänskätti, mutta Setä kyseli näppärästi ja sain jo jutunkin alustavasti luettavaksi. Sukkia oli 53 paria ja toivottavasti ne lämmittävät Potilaiden varpaita sekä mieliä. Kiitos kaunis sukkaprojektiin osallistuneille ihmisille. :)
Rauhallista Viikonloppua kaikille.

torstai 11. marraskuuta 2010

Huoletonta on pienen koiruuden elämä.. :DD Ei ollu viikko sitten niin huoletonta. Kaveri oli aamuisin niin kipeä, ettei ruokakaan meinanna maistua. Ei halunnut tulla mun viereen yöllä ja luumotti päivät vaan nojatuolin alla. Sen verran päättelin, ettei mikkään oo poikki, ku nätisti jalkaa puristeli, mutta ehkä pieni venähdys?? Paniikki meinas kasvaa, joten soitinpas sitten eläinlääkärille, joka tuumasi samaa, mihin olin itekki päätynny. Tuli muutaman päivän lenkkeily kielto ja nyt alkaa pikku äijä olla oma ittensä. Eli löytyy aamulla saman peiton alta. :)) Arvatkaa vaan, onko ihan tumpelo olo?? Kakarat sentään sanoo, jos johonkin koskee ja jos koskee tarpeeksi, niin mennään lääkäriin. Koirien kans on pitännä asioita opetella ja monen mutkan kautta.
Rakas Teinix ilmoitti maanantaina, että hän lopettaa jalkapallon. Kuuden ja puolen vuoden jälkeen. Ei kuulemma ole enää hauskaa, ku oma tiimi hajos ja hän joutui toiseen porukkaan. Ymmärrän kyllä, mutta äepän sieluun koskee. Onhan porukka tullu tutuksi ja on tienny, missä Teinix iltansa on viettännä. Toisaalta, on yksi kuskattava vähempänä tästä viikkorumbasta. Siltikin toivon kovasti, että neiti löytää itsellensä jonkin kivan urheiluhommelin, missä pyöriä. Nytkun vain älyis olla patistamatta mihinkään, ainakaan vähään aikaan.
Ihanaista viikendiä koko jengille. :)

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Lunta. Sitä tuli viime yönä. Kaikki on niin kauniin puhtaan näköistä. Oli mukava käydä Pikku-Ukkojen kanssa aamukävelyllä ja jättää ensimmäisenä jälkensä lumeen. Koirat tunkivat kuonoaan lumeen ja yrittivät nuuskia mielenkiintoisia hajuja ja kumpikin sinkoili miten sattuu hihnoissaan, aivan kuin lumi olisi totaalisesti häivyttänyt rajat, missä tallustaa. Sisälläkin on paljon valoisampaa, ei tarvitse olla kaikkia valoja sytyttelemässä, jotta näkis jottain. *nauttii*
Kerrankin olisin ladannut tänne kuvia. Kirjahylly per... on syöny piuhan. Ei löytynyt, ei sitten millään, pukki jo tuskan hikeä päälle, mutta todella tallessa se piuha on. Ehkä se löytyy, kunhan ravistelen kaikkia kaappeja oikein kunnolla... tai laitan Pentuisen asialle, sillä se on tonkinna hyllyjä viimeksi.
Huomenna on mun ruuanlaittovuoro. Siis, mä aloitin ystävän kanssa pari vuotta sitten sellaisen systeemin, että kumpainenkin laittaa vuoroviikoin ruokaa. Lapset on oppinna syömään muutakin kuin mamman tekemää evästä ja mikä sen mukavampaa, ku joskus mennä valmiiseen pöytään. Nämä ruokailut tuppaa olemaan sellasta ylenpalttista syömistä... Ensin syyvään pääruokaa, sitten on jälkkäriä ja lopuksi jottain herkkuja teen kans. Yleensä iltapalaa ei tartte kuvitellakkaan syövänsä, niin on masu aina täynnä. :D Mutta ihania nämä syömingit on olleet, siinä samalla lapset ovat saaneet tutustua toisiinsa, leikkiä koirien kans ja me aikuiset olemme saaneet nauttia hyvästä ruuasta ja hyvistä keskusteluista. Ja tietty olemme porukalla leiponeet pipareita ja torttuja, sekin on suunnitteilla vielä, menee ehken ensi kuun puolelle.
Niin, huomenna on ruokalistalla kanalasagnea ja.. hmmm.. no jälkkäri on vielä arvoitus, saas nähdä, mitä keksin vääntää. :))) Ja ysti tuo Pekka Heikkisen voipullia. Nam.
Lumihiutale terveisiä täältä Kainuusta

tiistai 2. marraskuuta 2010

Kappas, sitä ollaan siirrytty taas tuuman verran lähemmäksi Joulua!! Mikä tarkoittaa, että olen ostellut jo suurimman osan joululahjoista, ripotellut punaisia juttuja ympäri huushollia, kynttilät palaa melkein ympäri vuorokauden, joulutorttuja alkais tehä mieli oikeen kunnolla ja lunta sais tulla, isoja pehmeitä hiutaleita... PALJON!!
Ystäväni oli kokeillut virkkaamalla tehtyjä lumihiutaleita. Woh! Tahtoo kans!! Niitä voisi sitten myös ripotella ympäriinsä... Himot ne on hiirelläkin. ;))
Sokerina pohjalla, mulla olisi pikkujoulut perjantaina. Höm. Mä en ole ensinnäkään käynyt kaupungin iltaelämässä kolomeen vuoteen saatikka pikkujouluillut, en ees muista milloin. Oiskohan korkee aika???? Tiptap tiptap...
Aurinkoista viikkoa. Täällä ainaskin paistaa sani ihan täydeltä laidalta. *hymyilee vaan*